Meille suomalaisille elävä tuli on asia, joka kuuluu vapaa-aikaan niin mökkeilyn kuin grillaamisen kautta, mutta samalla se on meille monille osa päivittäistä arkeakin. Näin ollen voi todeta, että puunpolton mittakaava on itseasiassa aika häkellyttävä.
Suomessa käytetään puuta lämmittämiseen nyt enemmän kuin koskaan ja siksi meidän kaikkien etumme mukaista on mahdollisimman puhdas puunpoltto. Me kaikki voimme vaikuttaa asiaan valitsemalla oikeaoppisen tulen sytyttämisen, puhtaasti tulisijan päältä ja siten unohtaen vanhat maitopurkit jne. roskat. Käyttämällä vain puhdasta kuivaa puuta sekä asianmukaisesti nuohottua puhtaasti polttavaa modernia tulisijaa.
Tiesitkö?
• Lähes 95 %. uudisrakentajista ilmoittaa hankkivansa taloonsa tulisijan. RTS Tutkimus Oy:n toteuttaman Suomi asuu 2008 -tutkimuksen mukaan Suomessa on (ilman puukiukaita) noin. 2,9 miljoonaa tulisijaa, joista 1 ,55 miljoonaa omakotitaloissa, 0,8 miljoonaa vapaa-ajan asunnoissa, 0,1 miljoonaa rivitaloissa, 0,15 miljoonaa kerrostaloissa ja 0,3 miljoonaa muissa rakennuksissa.
(Lähde: Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys Polttopuun tuotanto ja käyttö Eija Alakangas l Ari Erkkilä l Heikki OravainenValtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf)
• Noin 86 %:lla omakotitaloista on tulisija. Suomessa on puukiukaita 1,1 miljoonaa, joista noin 0,6. miljoonaa vapaa-ajan asunnoilla. Patojen määrästä ei ole tietoa. Vuosittain hankitaan 70.000 uutta tulisijaa.
(Lähde: Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys Polttopuun tuotanto ja käyttö Eija Alakangas l Ari Erkkilä l Heikki Oravainen Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf )
• Pientaloissa käytettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan lämmityskaudella 2016/2017 yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta. Siitä oli klapeja ja halkoja yhteensä 5,9 miljoonaa kuutiometriä ja haketta 0,6 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi poltettiin erilaista kierrätys- ja sivutuotepuuta sekä pellettejä. Keskimääräinen käyttäjä kulutti puuta yhteensä 4,8 kuutiometriä vuodessa. Varaavissa takoissa ja uuneissa poltettiin kaksi miljoonaa kuutiometriä puuta
(Lähde: https://www.luke.fi/uutinen/polttopuun-kaytto-lisaantyi-seitsemaan-miljoonaan-kuutiometriin/)
• Tulisijoja käytetään noin 90 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista. Puuta poltetaan yhdessä pientalossa keskimäärin noin 1,5 kiintokuutiometriä (k-m3) vuodessa ja yhteensä koko pääkaupunkiseudulla noin 105 000 k-m3/v. Eniten puuta käytetään pientaloissa, joissa päälämmitysmuotona on puu, sähkö tai öljy (keskimäärin noin 1,5–2,1 k-m3/v/talo). Vähiten puuta poltettiin kaukolämmitteisissä taloissa (noin 0,9 k-m3/v/talo).
(Lähde: https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu jailmasto/tiedostot/2_2016_tulisijojen_kaytto_ja_paastot_2014.pdf)
• Puun polton päästöihin voidaan vaikuttaa polttoaineen laadulla ja hyvillä puun säilytystavoilla. Pääkaupunkiseudulla suuri osa polttopuusta on itse metsästä haettua tai omaa rakennusjätepuuta. Yleisimmin polttopuut säilytetään joko puuvajassa (36 % pientaloista) tai ulkona peitetyssä pinossa (25 % pientaloista). Myös oikeaoppisilla polttotavoilla sekä uusilla vähäpäästöisemmillä tulisijoilla saadaan vähennettyä päästöjä. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puulämmitteiset saunan kiukaat ja niissä käytetään eniten puuta.
(Lähde: https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatujailmasto/tiedostot/2_2016_tulisijojen_kaytto_ja_paastot_2014.pdf)
